sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Onni

Olen kokenut onnellisuuden tunteen vain silloin, kun olen elänyt hetkessä, ollut läsnä sataprosenttisesti ja suolistosairauteni suhteen lähes oireeton tai kyennyt hetkellisesti irtautumaan fyysisesti epämukavasta olotilasta. Sellaisia hetkiä on harvoin ja ne kestävät yleensä vain muutaman minuutin. Olen kokenut onnea...

...hieroessani puolisoni selkää
...seksin aikana
...maatessani puolisoni kainalossa tai sylissä
...kuunnellessani hyvää musiikkia
...hyvän tuoksun leijaillessa nenääni
...keskittyessäni liikuntasuoritukseen
...onnistuneen liikuntasuorituksen jälkeen
...onnistuneen asiakastapaamisen jälkeen
...syödessäni jotain tosi hyvää (makuorgasmi)
...auringon paistaessa ja lämmittäessä kasvojani
...kasvohoidossa
...hieronnassa
...katsoessani hyvää elokuvaa tai ohjelmaa
...nousuhumalassa
...uppoutuneena mielenkiintoiseen keskusteluun läheisen kanssa
...lukiessani mukaansatempaavaa kirjaa
...kirjoittaessani
...halauksessa
...nauraessani vatsanpohjasta asti (erittäin harvinaista)
...eläinten seurassa (lähinnä kissat ja koirat)
...vauvaa hoitaessa

Ei siis aina noissa tilanteissa, vaan harvoin. Joka päivä olen tietysti onnellinen nukkuessani. Uni, tiedoton tila, on mielestäni elämän paras olomuoto. En ymmärrä sitä, kun jotkut harmittelevat, kuinka suuri osa elämästä kuluu nukkumiseen. Uni on helpotus, kun 90% hereilläoloajasta on tuskaa ja kärsimystä.

2 kommenttia: