Eduskuntavaalit

Listasin asioita, joita edellytän eduskuntavaaliehdokkaalta, jotta hän saisi ääneni. Toivottavasti löydän jonkun, joka ajaa juuri näitä asioita:

- vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifiointi ja noudattaminen

- väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistusten huomattava koventaminen

- kuntaindeksin asettaminen opintotuelle

- tasavertaisen avioliittolain lopullinen hyväksyminen

- eutanasian laillistaminen

- yrittäjyyden helpottaminen

- hoitovapaan jakaminen vanhempien kesken

- tupakoinnin hankaloittaminen
- työttömyyden vähentäminen

Väkivalta- ja seksuaalirikosten osalta pitäisi mielestäni poistaa ensikertalaisten saama tuomion puolitus ja vähintään kaksinkertaistaa tuomioiden pituus. Maahanmuuttajien tekemien rikosten osalta rangaistuksena pitäisi olla karkotus ja maahantulokielto.

Opintotuen määrän pitäisi mielestäni vaihdella asuinpaikan mukaan, koska samalla summalla pystyy kustantamaan elämisestä esimerkiksi Kokkolassa paljon enemmän kuin Helsingissä. Helsingissä on pakko joko työskennellä opintojen ohella tai olla rikkaasta perheestä, kun pienemmissä kaupungeissa opintotuesta jää vuokranmaksun jälkeen vielä hyvin rahaa ruokaan. Olen joutunut maksamaan opintotukea takaisin Kelalle tuhansia euroja tulorajojen ylittymisen takia, koska ruloraja koskee valmistumiseen asti kaikkia niitä kuukausia, jolloin on ollut kirjoilla oppilaitoksessa riippumatta siitä, milloin on opiskellut ja milloin työskennellyt kokopäiväisesti. Mutta koska kannatan nopeaa valmistumista, opintotuen korottaminen asuinpaikan mukaan on mielestäni parempi ratkaisu kuin tulorajojen nostaminen. Valmistuin maisteriksi viidessä vuodessa mutta olisin voinut valmistua neljässäkin, jos minun ei olisi tarvinnut tehdä töitä. Monilla aloilla edellytetään toki työkokemusta jo opintojen ajalta, mutta siihen voitaisiin vastata lisäämällä opintoihin kuuluvia työharjoitteluja. Uskon, että työkokemusta on alettu vaatia juurikin siksi, että sitä niin monella on. Jos töitä ei elannon takia tarvitsisi vielä opiskeluaikana tehdä, niin ehkä työnantajatkin vähitellen laskisivat vastavalmistuneen työkokemukseen liittyviä vaatimuksiaan.

Mitä eutanasiaan tulee, suosittelen lukemaan tämän kolumnin: http://nyt.fi/a1305934070518 Jos se ei saa ihmistä kannattamaan eutanasiaa, niin on vain odotettava omaa tai läheisen vakavaa sairastumista ja hidasta, kivuliasta kuolemaa. Kyllä se vielä siitä muuttuu.

Ymmärrän sinänsä hoitovapaan jakamisen vastustamisen vapaan valinnan perusteella, koska vapaus on monelle itseisarvo. Uskon kuitenkin, että kukaan lastaan rakastava ei tule katumaan sitä, että vietti lapsensa kanssa kahdenkeskistä aikaa tämän ollessa pieni. Sen tekemättä jättämistä sen sijaan on moni katunut ja tulee katumaan. 

Tupakointia voitaisiin hankaloittaa vähintään kaksinkertaistamalla askin hinta ja kieltämällä polttaminen julkisilla terasseilla, niin kuin ainakin Australiassa on tehty. Rikkaat aikuiset tuhotkoon terveytensä niin halutessaan, mutta ainakin nuorilla olisi huomattavasti korkeampi kynnys alkaa tupakoida, jos aski maksaisi parikymppiä.

Kannatan myös alkoholin myynnin laillistamista vähittäistavarakaupoissa ja myyntilupien saamisen helpottamista kahviloissa ja ravintoloissa. Monissa muissa länsimaissa niin on jo tehty tai on aina ollut. Alkon monopolia on perusteltu sillä, että se hillitsee alkoholin kulutusta. Mutta onko kovin hillittynä suomalaisten alkoholin käyttö pysynyt, kysyn vaan. Voi viinaa ostaa varastoon ja voi humalaan tulla oluestakin. Alkoholisti löytää tarvitsemansa ihan riippumatta siitä, missä ja minkä nimisessä kaupassa sitä myydään. Kokemukseni mukaan niissä maissa, joissa alkoholia myydään marketeissa, kahviloissa ja kioskeissa, ihmisten suhtautuminen alkoholiin vaikuttaa terveemmältä, järkevämmältä. Tämä alkoholikysymys ei kuitenkaan ole minulle niin tärkeä, että edellyttäisin vaaliehdokkaalta sen äänekästä ajamista. Se on plussa.

Työttömyys on yhteiskunnalle iso miinus, mutta pidän sitä niin monimutkaisena asiana, ettei työttömyyden vähentämisestä voi puhua puhumatta yhteiskunnan ja politiikan kaikista muista osa-alueista. Sinänsä pidän työttömyyden vähentämistä yhtenä tärkeimmistä vaaliteemoista. Yksi asia on, että yritykset jatkaisivat tuotantoaan ja palvelujaan Suomessa siirtämättä niitä halpatuotantomaihin.

Listaamieni asioiden lisäksi haluaisin tietysti valtavasti lisää resursseja sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta kukaan ehdokas tuskin osaa taikoa rahaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssointi on sitä paitsi enemmän kunnallisvaaliasia. 

Parisuhde

Uskon tietäväni, mitkä ovat onnellisen parisuhteen edellytykset. Realistiset edellytykset. Yli 10 vuotta naimisissa ollut serkkuni kertoi, että heidän parisuhteensa onnistumisen kannalta olennaisinta on olleet kaksi asiaa: joustavuus ja molemminpuolinen kunnioittaminen. Eräs ystäväni puolestaan totesi, että hänen toistaiseksi noin 15 vuotta kestäneen parisuhteensa onnellisuus on paljolti seurausta siitä, että hänellä ja hänen puolisollaan on aina ollut sekä omia että yhteisiä harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita. Näihin lisäisin vielä oman havaintoni yleisesti onnellisen elämän edellytyksistä: on osattava nauraa itselle. Jos ihminen ottaa itsensä liian vakavasti, suhtautuu yleensä toisiin samanlailla ja ikään kuin tukehduttaa ihmiset ympärillään. Itselle nauraminen ei puolestaan onnistu, jos  ihmisellä on kovin huono itsetunto. Huono itsetunto kertoo siitä, ettei ihminen rakasta itseään tarpeeksi. Toista ei voi rakastaa terveellä tavalla rakastamatta ensin itseään - ei liian paljon eikä liian vähän.

Olen monta kertaa reilun kahden vuoden parisuhteeni aikana miettinyt, mikä jossain hankalassa tilanteessa mättää tai millä siitä päästäisiin yli. Kutakuinkin joka kerta olen päätynyt serkkuni antamaan neuvoon. Jos kunnioitan toista ja joustan ja jos puolisoni tekee samoin, suunnilleen kaikesta selvitään. Mutta kaikki mainitsemani onnellisen parisuhteen edellytykset koskevat molempia osapuolia tasavertaisesti. Parisuhde ei toimi, jos minä joustan aina enemmän, jos puolisoni kunnioittaa minun heikkouksiani ja outouksiani mutta minä en hänen, jos minulla on omia juttuja mutta puolisollani ei tai jos puolisollani on hyvä itsetunto ja hän osaa nauraa itselleen mutta minä en. Tietenkin on tilanteita ja kausia, jolloin toinen on enemmän jotain ja toinen vähemmän, mutta pidemmän päälle kokonaisuuden pitäisi olla tasavertainen. 

Itse asiassa niissä parisuhteissa, jotka ovat minun silmiini näyttäneet ainakin ulospäin onnellisilta, puolisoilla on ollut tapana vitsailla myös toistensa kustannuksella, hyväntahtoisesti. Ne pariskunnat ovat olleet jo iäkkäitä, yli 40 vuoden liittoja, joten uskon sen ominaisuuden yleensä syntyvän vasta ajan kanssa. Niillä pariskunnilla on myös ollut elämä lasten muutettua omilleen, uusi kahdenkeskinen elämä.

Ainakin toistaiseksi ajattelen, että ainoa syy eroon omassa parisuhteessani voisi olla se, jos minusta tuntuisi, ettemme ole pariskunta vaan vain kavereita tai vain vanhempia. Jos meitä yhdistäisi vain yhteinen asunto ja yhteiset lapset ja ehkä jotkin yhteiset mielenkiinnon kohteet. Sen välttämiseksi tarvitaan yhteisiä haaveita ja suunnitelmia, läheisyyttä, kosketusta, romantiikkaa, intohimoa ja rakkautta. Molempien aloitteesta.

Johtaminen

Avoimuuteen vastaaminen sulkeutuneisuudella on mielestäni sietämätöntä. Ja toisin päin: toinen kertoo itsestään ja ajatuksistaan avoimesti muttei osoita lainkaan kiinnostusta kuulijaa kohtaan. Jätän tutustumisen lyhyeen, jos avoimuuteni ei saa vastakaikua tai jos toinen on kiinnostunut vain saamastaan huomiosta. Se, että kerron itsestäni tarkoittaa, että haluan kuulla myös sinusta. Ja se, että kysyn ja kuuntelen, sisältää oletuksen siitä, että haluan myös minua kuunneltavan.

Toisaalta ihmiset ovat erilaisia eri kokoonpanoissa, halut ja tarkoitukset menee ristiin. Töissä vetäytyvä ja rauhallinen ihminen saattaa olla kavereiden seurassa hauska ja äänekäs, kotona määräilevä ja itsekäs. Töissä johtajana toimiva voikin olla kotona aikaansaamaton ja alistuva, kaveriporukassa epävarma tai ilman kavereita kokonaan. 

Minua harmittaa nähdä ihmisiä väärissä ammateissa. Joku saattaisi olla ihana lastentarhanopettaja mutta laskeekin palkkoja toimistossa. Lapsia saattaa sitten olla kasvattamassa ihminen, joka sopisi paremmin arkistonhoitajaksi. Erityisesti hyvistä esimiehistä on pulaa alalla kuin alalla. On turhauttavaa nähdä ihmisiä, jotka eivät halua tai uskalla hakea esimiesasemaan, vaikka heillä olisi siihen kaikki edellytykset. Niin monella johtajalla on noussut kusi päähän, että jotkut eivät halua ottaa sitä riskiä. 

Päämääräni on työskennellä esimiehenä. Johtajuus on luonnistunut minulta ala-asteikäisestä asti. Sairauteni aikana ominaisuus oli piilossa, mutta nyt voidessani paremmin olen löytänyt johtajuuteni uudelleen. Työelämässä olin alkuun tietysti epävarma, mutta päästyäni sisälle työhön ja työyhteisöön löysin taas johtajan itsestäni. Pelkään minäkin, että valta sokaisee; niin on varmaan moni niistäkin pelännyt, joista on loppujen lopuksi tullut vallan väärinkäyttäjiä. Tai ehkä pelko on liian vahva ilmaus, mutta ainakin tiedostaneet riskin. Tietysti ajattelen, ettei minulle käy niin, etten sokaistu, ettei minusta tule kusipää. Muuta kai en tässä vaiheessa voi.

Kahvila ja hautausmaa - syömishäiriöisen kaksi maamerkkiä

http://www.inhimillisiauutisia.fi/kahvila-ja-hautausmaa-syomishairioisen-kaksi-maamerkkia/490192